Kahdeksan vuoden koulu.

Olin 16 vuotias kun pääsin lähihoitaja kouluun Jämsään. Hain aikoinani Jämsään siksi, koska minulla oli aika huono todistus yläasteelta ja tiesin etten voisi päästä Turkuun. Myös pari kaveriani meni lähelle kouluani opiskelemaan joten siksi itse sinne halusin myös. Olin nuori ja kuvittelin pärjääväni ihan itse elämässä. Viikot asuin asuntolassa, kahdeksan hengen solussa. Ja voitte vaan kuvitella millaista on, kun kahdeksan naista asuu saman katon alla. Meillä oli neljä makuuhuonetta, pieni keittiö ja kaksi vessaa. Riidoilta ja erimielisyyksiltä ei voinut välttyä. Vuoden jälkeen meitä olikin siinä solussa enää kolme naista, tai siis tyttöä. Noh, enhän minäkään siellä kestänyt olla ja palasin maitojunalla takaisin kotiin, kun vuosi oli kulunut. Hain siirrolla turkuun opiskelemaan ja onneksi se onnistui!

Muutin takaisin äidin luokse siis 17 vuoden iässä ja pääsin jatkamaan koulua. Turun ja Jämsän kurssit eivät kuitenkaan kohdanneet täysin, siitä syystä jouduin jatkamaan koulua ryhmässä, joka oli käynyt koulua vasta puoli vuotta. Eli ajan kannalta tuli mentyä hieman takapakkia. Kesti hetken ennenkuin pääsin ryhmään sisälle, mutta lopulta kuitenkin tutustuin mahtaviin ihmisiin. Koulu kuitenkin alkoi maistumaan puulta ja siksi minä lopetin sen (tyhmänä) kesken, kun koulua olisi ollut enää vuosi jäljellä.

Halusin töihin, halusin rahaa ja halusin pitää hauskaa. Onnekseni minä löysin töitä ja sain kokea monia työpaikkoja joista sain työkokemusta. Jos olisin ollut fiksu, niin olisin säästänyt rahaa kun asuin kuitenkin kotona. Noh, en ollut fiksu ja tuhlasin rahat sitä mukaa kun sitä tulikin. Näin jälkeenpäin ajateltuna ihmetyttää, että miten olen kuukauden palkan saanut tuhlattua vaikka ainut lasku oli 30e maksava puhelin lasku.

Kerkesin olla työttömänä pari kuukautta kunnes löysin nykyisen työpaikkani. Olin innoissani kun sain hieman pidemmän sijaisuuden ja pääsin melko nopeasti työporukkaan mukaan. Ja sitten eräänä päivänä minulle ehdotettiin oppisopimusta tuossa työpaikassa. Olin todella innoissani, sillä olin yli vuoden etsinyt työpaikkaa joka suostuisi ottamaan oppisopimukselle. Noh, koulu alkoi ja lähipäiviä oli kerran viikossa. Minulla saattoi olla myös lyhyempiä päiviä, sillä osa kursseista oli hyväksi luettu. Oppisopimukseni aikana olin kolmen eri luokan mukana ja se oli kyllä hieman tylsä homma, sillä en päässyt mihinkään luokkaan kunnolla sisälle. Ja nämä luokan vaihdot johtuivat siis siitä kun kurssit meni jotenkin hassusti, kun olin kerta sen kaksi vuotta jo opiskellut.

Sitten minä tulin raskaaksi ja äitiysloma alkoi hivenen liian aikaisin. Jos poika olisi syntynyt kolme kuukautta myöhemmin, niin olisin saanut koulun suoritettua jo vuosi sitten. Pääsin kuitenkin jatkamaan koulua viime marraskuussa. Ja nyt se on sitten viimein tapahtunut! Minä valmistuin 20.5.2016 lähihoitajaksi!! Tätä on odotettu, haluttu ja odotettu, ihan tajuttoman kauan. Olen iloinen, helpottunut, innoissani sekä ylpeä itsestäni.

Ensimmäinen koulupäiväni tänä vuonna.

Valmistujaisiini oli kutsuttu vain esimies ja ohjaajani töistä. Tilaisuus oli siis pieni, mutta sitäkin hienompi. Koko luokka oli selvästi ylpeä saavutuksesta ja onnellisuus paistoi kaikista. Hieno päivä kaikin puolin! Yksi etappi on siis suoritettu elämässäni. Ja nyt voi hetken hengähtää ennenkä alan tavoitella seuraavaa unelmaani.

Kiitos kaikille jotka ovat auttaneet ja ohjanneet minua tällä matkalla! Olen vihdoin lähihoitaja ja minä olen VALMIS!

Äitienpäivä.

Eilen oli toinen äitienpäiväni ja vaikka pitikin mennä iltavuoroon niin nautin mielettömästi tuosta päivästä! Aamulla Mikko käytti koirat lenkillä ja minä sain pötkötellä Peetun kanssa sängyssä yhdessä. Kun Mikko tuli takaisin, niin hän meni Peetun kanssa tekemään minulle korttia ja toivat sitten yhdessä kortin, kahvin ja aamupalan mulle sänkyyn. Voin kertoa että NAUTIN. Kahvi oli hyvää ja aamupala maistui (ilmeisesti myös Peetulle kun näykki leivästäni koko ajan palasia). Kortti oli itse tehty ja se yllätti todella iloisesti! Mikko kun ei ole mikään askartelija ihminen, heh. 

Iltavuorosta huolimatta kerkesimme touhuilemaan aamupäivän aikana mielestäni kaikkea kivaa. Leikimme, kävimme ulkona pelailemassa jalkapalloa ja muuten vaan pyörimässä hiekkalaatikolla. Äitienpäivänä oli kaunis ilma ja se oli juuri sellainen päivä kuin halusinkin. Sain olla rakkaimpieni kanssa ja se oli ihan parasta!

Myöhäiset onnittelut kaikille äideille ja tuleville sellaisille <3 Nauttikaa perheestänne ja olkaa ylpeitä äitiydestä! Äitiys on paras ja palkitsevin työ maailmassa!