Vietimme viime viikon sunnuntai illasta-perjantaihin tätini luona Kortesjärvellä. Oli ihana nähdä sukulaisia pitkästä aikaa ja Peetukin nautti maaseudusta todella paljon! Jännitin lähes viiden tunnin automatkoja toden teolla, mutta yllätyin positiivisesti! Kummallakaan matkalla ei tarvinnut pysähtyä, vaikka Peetu nukkui vain reilun tunnin kumpaankin suuntaan mentäessä. Mukana oli evästä, lukemista ja minä hänen seuranaan takapenkillä. Loppumatkoja kohden alkoi hieman enemmän olemaan kitinää, mutta siitäkin selvittiin. Olen niin ylpeä tuosta pikku miehestä, että jaksoi niin hyvin!
Maanantai ja tiistai oli kauniita ja lämpimiä päiviä. Sen jälkeen tuli aika myrskyisät ja kylmät kelit, mutta ei se meidän lomaamme pilannut! Tädin kolme vuotias tytär tuli Peetun kanssa todella hyvin toimeen, vaikka aluksi hieman jännitimmekin, että mitä käy kun kaksi jääräpäätä touhuavat keskenään. Välillä tulikin riitaa leluista, mutta välillä he saivat jopa itse sovittua riitansa.
Peetu pääsi kokemaan monia hänelle uusia juttuja ja ehkä siksi hän viihtyikin niin hyvin. Piha oli iso ja siellä oli polkypyörä, liukumäki, trampoliini ja paljon muita leluja. Sisällä oli myös tilaa taapertaa ja leluista parhaimpia olivat nukenvaunut sekä perässä vedettävä koira. Myös isomman lapsen läsnäolo oli Peetulle todella mieluisaa. Jotenkin tuo poika viihtyy vanhempien lasten seurassa paremmin kuin oman ikäisten kanssa. Ehkä sekin tasoittuu jossain kohdin.
Koirat nauttivat myös kun saivat juosta vapaana normaalia enemmän. Heta ei kylläkään kauheasti irti tuollakaan ollut, sillä siitä ei voi mennä oikein takuuseen, että palaako takaisin jos hoksaa jonkun kiinnostavan jäniksen. Ulkona saivat olla paljon kun vain sää sen salli. Eipä nuo kaksi kyllä huonolla säällä ulkona suostuisi edes olemaan, taitavat olla sokerista tehty, heh.
Serkku tyttöni oli niin suloinen lohduttaessaan aina Peetua jos harmi tuli. Jos tytölle sanoi, että ihana kun lohduttaa niin hän vain tokaisi "EN MINÄ NIIN TEE". Eli hän halusi vain tehdä sen rauhassa ja niin hän saikin. Ja taisi tuolla tytöllä olla jokin taika kosketus, sillä lähes poikkeuksetta Peetu rauhoittui hänen kosketuksestaan. Harmittaa todella että välimatkamme on näin pitkä, sillä oli ihanaa seurata pienten leikkejä!
Loma ei olisi ollut loma jos ei oltaisi päästy sukulaisten luo maaseudulle. Vaikka kaikki kaupat ja muut ovat kaukana, on se hiljaisuus ja puhtaus vaan niin ihanaa! Sydän vetää kyllä kovasti maalle ja toivon joskus pääseväni muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle! Se haave on vielä kaukainen, mutta toivottavasti toteutettavissa!
Hyvää kesän jatkoa!
