Kumma lumi.

Nyt se saapui tännekkin. Ensilumi. Hiukan pohdin mitä Peetu siitä tuumaa ja mahtaako pelätä vai nauttia. Ei Peetu ainakaan pelännyt, mutta ei liiemmin naureskellutkaan. Huvittavin oli ehkä se, että pojalla oli kova halu syödä lunta. Vahingossa naamansa työnsi lumeen kerran ja sen jälkeen olikin kieli pitkänä jatkuvasti.

Tuskin tuo lumi pitkään pysyy maassa, mutta heti se kummasti nostaa mielialaa ja tuo valoisuutta. Märkä ja pimeä syksy ei ole minua varten! Nyt odotellaan vaan sitten kunnon lumia jotta Peetukin pääsee ensimmäistä kertaa pulkkumäkeen.

Ihanaa tulevaa talvea kaikille! :)

9kk kuulumiset.

Nyt Peetu on siis jo 9kk ikäinen pieni mies. Nämä kuukaudet vaan koko ajan katoaa jonnekkin ja Peetu kasvaa ja kehittyy niin lujaa etten meinaa pysyä vauhdissa. Tässä kuussa ei olekkaan ollenkaan neuvolaa, vaan seuraava neuvola käynti on kuukauden päästä, joten painoa ja pituutta en tiedä. Meillä ollaan kyllä siirrytty käyttämään 74 kokoa joten eiköhän tuo pieni ole kasvanut ihan hyvin.

 

Tässä kuussa Peetu on:

- Oppinut kunnolla seisomaan ilman tukea
- Oppinut nousemaan lattialta seisomaan
- Tajunnut miten mennään kyykkyyn ja noustaan ylös
- Oppinut vilkuttamaan
- Oppinut taputtamaan

Jaksan vaan ihmetellä miten tuo joka kuukausi oppii niin paljon uusia asioita. Poika osaa kyllä yllättää! Seuraavaksi odottelen josko ensimmäisiä sanoja alkaisi ilmaantua. Toki nytkin huutelee äitiäitiäiti tai vauvavauvavauva, mutta en laske kumpaakaan vielä virallisesti sanaksi. Peetu ei sano niitä missään oikeassa kohtaa, vaan hokee ja kokeilee ääniään.

Peetua on alkanut kiinnostaa kirjat. Mieluiten hän selaa niitä itsekseen, mutta viihtyy myös hetken sylissä kun minä luen. Harmi että hänellä on vasa kaksi kirjaa. Ehkäpä joulupukki tuo lisää jos oikein kovin toivoo.

Meille siis kuuluu hyvää! Pieni flunssa oli jossain vaiheessa, mutta onneksi sekin saatiin selätettyä:)

8kk kuulumiset löydät täältä.

puuroa NAM.

Meillä on syöty oikeastaan aina hyvin. Välillä tietenkin on päiviä jolloin ruoka ei maistu, mutta siihen on aina ollut syynä joko sairaus tai hampaat. Puuro on kuitenkin ollut se joka on oikeastaan aina maistunut hyvin. Aluksi puuron koostumus sai Peetun kakomaan, mutta nopeasti poika tottui siihenkin.

Välillä sotkua tulee paljonkin, sillä käsiä on kiva tunkea suuhun ja sieltä hiuksiin. Ja silloin saakin poika mennä kylvyn kautta nukkumaan. Peetu haluaisi myös itse syödä ruoan käsillään, mutta siihen emme ole ainakaan vielä lähteneet. Toivon että pojan ruokahalu säilyisi aina yhtä hvänä ja ennakkoluulottomana. Sillä kummatkin hänen vanhempansa ovat turhan nirsoja, heh. Ehkä jotenkin ihmeellisellä tavalla onnistumme kuitenkin pitämään nirsoutemme piilossa, jolloin poika söisi mukisematta kaikkea. Taitaa olla toive ajattelua, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Peetu on osannut myös juoda itse jo pari kuukautta. Sitä hän tekeekin mielellään! Ei väliä onko maitoa vai vettä, kunhan saa itse juoda :)

Miten teillä syödään?

mehukattimaa.

Tänään olin Peetun kanssa ensimmäistä kertaa Leaf Areenan Mehukattimaassa ja en voi kuin suositella! Itseäni jännitti sinne meno yksinäni joten menin yhdessä tuttavani ja hänen poikansa kanssa.

Mehukattimaassa on erikseen 0-3 vuotiaille tarkoitettu alue ja sekin on mukavan kokoinen. Paljon lapsia siellä ei ollut, joten pikkuiset pääsivät rauhassa temmeltämään. Alue oli pehmeä ja siellä oli pehmeitä palikoita joka puolella. Yllätyin siitä että siellä oli kaksi pallomerta, toinen isompi ja toinen selkeästi alle yksi vuotiaille tarkoitettu minipallomeri. Oli myös liukumäkeä ja pyörivää karusellia. Paikka oli ihanan värikäs ja siellä oli paljon kuvioita ja kuvia.

Paikassa pystyi myös lämmittämään ruoan ja siellä oli kahvio. Ehkä kaikkein paras juttu oli kuitenkin se, että meille tuo oli täysin ilmainen reissu! Aikuiset eivät maksa siis mitään ja myöskin alle yksi vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Omat eväät oli meillä mukana joten senkin takia ei kukkaroa tarvinnut käyttää. Tykkäsin paikasta todella paljon ja aion varmasti mennä uudestaankin! Peetu nautti myös selvästi kun sai touhuta ja mennä niin paljon kuin vain jaksoi.

Oli myös ihan huippua, että Peetulla oli saman ikäinen kaveri mukana touhuilemassa. Vaikkakaan he eivät vielä ihan vielä ymmärräkkään miten toisen kanssa leikitään, heh. Olivat he kuitenkin niin suloisia yhdessä! Tiedä vaikka olisivat tulevaisuudessa parhaita kavereita.

Kaikin puolin oli siis hyvä reissu! Tällä kertaa ei ainakaan ole mitään moitittavaa, ei minun, eikä Peetun puolesta. Suosittelen! :)

isämies.

Hyvää isänpäivää kaikille isä ihmisille ja isän roolia toimittaville <3 

Pitäisi muistaa useammin kehua tuota miestä, koska hän on aivan mahtava isä kaikille lapsilleen! Tämä on se päivä kuitenkin jolloin kaikki lapset antoivat kortin isälleen ja toivat kahvin sänkyyn. Hyvä pävä, hyvä mieli. Kiitos Mikko kun olet siinä <3

Peetun huone.

Peetulla on ollut nyt oma huone hetken aikaa. En ole kokenut, että poika nukkuisi sen paremmin uniaan, mutta nyt on tilaa leluille ja leikeille. Hiukan harmittaa etten ole saanut sisustettua huonetta vielä mieleni mukaan, mutta pikku hiljaa sekin valmistuu. Laitan tähän nyt kuvia huoneesta, vaikka se ei olekkaan vielä valmis. Myöhemmin kun saan huoneesta mieleisen, niin laitan silloin uudet kuvat.

Meidän oli laitettava punainen sohvamme pojan huoneeseen, sillä olohuoneesta loppui tila kun sänkymme on siellä nykyään. Nyt olenkin miettinyt pääni puhki mikä värimaailma olisi hyvä. Olen ajatellut hommata musta-punaisen maton, jos jostain löydän sopivan. Myös ruskeat hyllyt ajattelin fixata uuteen uskoon.

Haluaisin vaan niin kovin, että huone olisi valmis! Jos sen ennen joulua saisi täydelliseksi <3

Minkä ikäisinä teillä on siirrytty omaan huoneeseen?

karkki vai kepponen?

Halloween on Suomessa jatkuvasti yleistyvä juhla. Tänä vuonna sitä en kuitenkaan itse juurikaan viettänyt. Mikon pojat olivat meillä ja oli muutenkin kiva olla ihan kotona vaan. Hieman kyllä hämmennyin kun pojat sanoivat lähtevänsä karkki kierrokselle. Eli ovelta ovelle sanomaan "karkki tai kepponen". Ei minulla ollut minkäänlaista aavistustakaan, siitä että Suomessa harrastetaan sellaistakin nykyään? Ehkä sekin on sitten yleistymässä täällä myös, tosin ei ollut naapuritkaan kuulemma varautuneet ja poika tuli tyhjin käsin kotiin. Onneksi se murhe unohtui pian kun oli kuitenkin omatkin viikonloppu herkut saatu.

Meidän juhla-asu oli näinkin komea! Eli Peetulla ei ollut siis mitään erikoista asua tänä vuonna, vaikka hieman näin jälkeenpäin harmittaa ja olisi ollut kiva joku pieni asu olla. Ehkä ensivuonna sitten jo onkin. :)

Jos teidän ovellanne olisi pieni kummitus joka kysyisi karkki vai kepponen, mitä vastaisit?