pelkotiloja.

Elän siinä uskossa, että kaikki pelkäävät jotain; korkeita paikkoja, hämähäkkejä, pimeää, hammaslääkäriä tai jotain muuta mahdollisesti. Omat pelkoni ovat kaksi viimeisintä tuosta listasta. Pimeän pelko on lievää tai keskivaikeaa, mutta hammaslääkäripelkoni on erittäin suurta ja ahdistavaa.

Viimeviikolla yhtä hampaistani alkoi särkeä ja särki muuten kovaa! Varasin särkyajan ja siellä todettiin että juurihoitoon menee (aika saatiin varattua vasta tammikuun loppuun). Vanhan paikan alta oli juuret tulehtuneet ja paikka poistettiin ja tilalle laitettiin lääkettä ja väliaikainen paikka. Noh, nyt on taas alkanut hammas särkeä vimmatusti ja jouduin varaamaan uuden ajan jonka sain huomiseksi. Itkin jo pelkästään puhelimessa kun kerroin pelostani ja kun minulle kerrottiin että särkyajoille ei ole mahdollista saada minkäänlaista esilääkitystä. Huomiseksi saatiin kuitenkin varattua aika pelkopotilaisiin erikoistuneelle hammaslääkärille. 

Hammaslääkärillä käynti on mulle jotenkin erittäin kamalaa ja pelottavaa. Itken lähes taukoamatta ja huulet vapisevat. Paniikkikohtauksiakin on tullut hoitotoimenpiteiden aikana. Ei siinä ole hammaslääkärinkään silloin helppo hoitaa hampaitani kuntoon. 

Eniten häiritsee kun pelkkä tulevan hammaslääkäri käynnin ajattelu saa minut voimaan huonosti ja pelkäämään. Toivottavasti kaikki sujuisi huomenna hyvin ja lääkäri osaisi asiansa. Toivoa sopii..