odottelua.

On hirveän vaikea tässä vaiheessa kirjoittaa oikein mitään kun odottaa vaan että lapsi syntyisi. Meneillään rv 39+4 ja ei tietoakaan että vauva olisi tulossakaan. Kipuja on joka lähtöön, mutta ei niitä supistuksia sitten millään. Tämä aika on turhauttavaa ja on raskasta ajatella että vielä voi mennä yli kaksi viikkoakin ennenkä saan pienokaisen syliini. En myöskään haluaisi valittaa täällä koko aikaa joten siksi kirjoittelu on hiukan hiljaista tällä hetkellä.

Rv 38+6

Vatsa kasvaa ja olenkin huolissani kuinka isoksi tuo pienokainen kerkeää kasvamaan ennen synnytystä. Toivottavasti mahtuu tulemaan alakautta kuitenkin. Synnytys ei itsessään vieläkään hirveästi jännitä ja ehkä juuri siksi kun en ole niitä kunnon supistuksia kokenut vielä. Olo on kuin plussa pallolla joten peukut pystyyn että tämä likka synnyttäisi viikon sisällä! Mielellään lähipäivinä kiitos :)

ilo on omat vaunut.

Tänään kello 10.00 ne saapuivat! Väsyneenä mutta innoissani otin vastaan vauvan uudet ikiomat vaunut! Tilasin ne reilu kaksi viikkoa sitten ja vihdoin ne saapuivat. Merkki on Baby-Merc Junior ja ne olivat suhteessa todella halvat joten saa nähdä miten kestävät. Arvostelut niistä olivat kuitenkin hyvät joten odotan innolla että pääsen kokeilemaan niitä kun pienokainen vaan päättää syntyä. Väri vaihtoehtoja oli viisi erillaista, mutta itse päädyimme vihreään.

Nuo ovat yhdistelmävaunut ja myös kaukalon saa kiinnitettyä mukaan. Kelan äitiyspakkauksen vihreä makuupussikin tulee hyvin sopimaan nuihin vaunuihin. Pakko sanoa että pienistä asioista se ihminen voi tulla tyytyväiseksi.

Nyt on tämä äiti valmis vauvan tuloon! Tervetuloa pienokainen (toivottavasti mahdollisimman pian)<3

odotusta.

Odottavan aika on pitkä. Nyt on rv 38+1 ja laskettuun aikaan alle kaksi viikkoa. Vauva on laskeutunut, mutta tuntuu että se onkin sitten ainut mitä on tapahtunut. Vieläkään en ole tuntenut kunnon suppareita vaan pelkästään harkkareita. Jotenkin turhauttavaa kun haluaisi jo saada sen pienen ihmeen syliinsä.

Tuntuu ettei saa mitään aikaiseksi kun vaan istuu ja odottaa että jos se nyt pian sattuisi syntymään. Ehkä tuolla kohdussa sitten on vaan niin mukavaa ettei sieltä haluta pois. Toki laskettuun aikaan on vielä aikaa ja parhaillaan voi mennä ylikin, mutta jotenkin niin sitä toivoo että pikkuinen tulisi edes hiukan etuajassa.

 Olin viime viikolla ultrassa ja sielä sanottiin painoarvioksi 2.9kg tai 3.2kg. En tiedä mistä se mitat otti ja miksi antoi kaksi arviota, sillä hän puhui hirmu nopeaa etten pysynyt perässä. Oli ultraajalla ilmeisesti kiire.

Ensi viikonloppuna Mikon kaikki lapset tulevat taas ja minun tuurillani synnytys alkaa silloin.. Ei siinä muuten mitään, mutta mistä löytyy esim. keskellä yötä hoitaja kahdelle koiralle ja neljälle lapselle? No täytyy vain toivoa ettei synnytys ala silloin ja koittaa ottaa rauhallisesti.

Tästä on hyvä jatkaa odottelua ja jännittelyä!

neuvolapäivä.

Tänään olin taas neuvolassa ja alkaa tuntua siltä että juoksen sielä jatkuvasti. No näin loppuraskaudessa niitä kuuluukin useammin olla.

Olo on kuin norsulla ja turvotus on lisääntynyt. Hemoglobiini oli vain 100 joten kävin ostamassa rautapillereitä jotta saisi sen korkeammalle ennen synnytystyä. Keskiviikkona on tiedossa kokoarvio ja odottelen sitä innolla! Olen kuullut että ultran arviokin voi osua aika paljonkin pieleen, mutta kai se hiukan edes on suuntaa antava.

Rv: 37+1
Verenpaine: 105/69
Paino: 82.5kg
Kohdunpohjankorkeus: 34
Vauvan syke: + 150

Tuntuu että vatsa vaan kasvaa vaikka sf-mitta ei ole juurikaan muuttunut. Tosin neuvolassa sanottiin vauvan jo laskeutuneen elikkäs se muuttaa mitan kasvua jonkinverran. Selkäni on nykyään todella kipeä ja tekisi mieli lillua kylpyammeessa 24/7. Amme on ainut paikka missä selkäni ei huuda kuolemaa. Myös supistuksia on alkanut tulemaan useasti vaikkakin ne ovat vieläkin kivuttomia.

 Toivotaan että keskiviikkona selviäisi vaavin koko ja että kaikki olisi sielä valmista tulevaan synnytykseen. On tämä odottelu omalla tavallaan jännittävää :)

Äitiyslomailua.

Äitiyslomalla on toistaiseksi ollut ihan mukavaa. Ei ole ollut varmaan yhtäkään päivää että olisin vaan koko päivän maannut kotonani. On tullut käytyä Mikon sukulaisissa, ikeassa, kavereita moikkaamassa ja vähän siellä sun täällä.

Minulle tuli kehoitus alkaa syödä rautaa sillä hb oli vain 100. Pitäisi se ennen synnytystä siis saada nousemaan. Toivottavasti se nousee ja kaikki sujuu hyvin. Ensi viikolla on sitten neuvola sekä kokoarvioultra ja kyllä hiukan jännittää että mitä sielä ultrassa tulee esille.

Kävin tänään raskaana olevan ystäväni luona ja hieman vertailimme mahojamme. Minä rv 36+4 ja ystäväni rv 33+2. Yllättävän samanlaiset mahat meillä vaikka toinen odottaa tyttöä ja toinen poikaa. Pakko sanoa että vertaistuki on kyllä ollut todella ihanaa tässä raskaudessa, ja etenkin kun sitä saa lapsuuden ystävältä!

Tänään on ollut hyvä päivä eikä särkyjä tai supistuksiakaan ole kummemmin ollut. Tästä on hyvä jatkaa kohti viikonloppua jolloin Mikon lapset tulevat taas hiukan pistämään vauhtia tähän arkeen :)

rv 35+5

Olin neuvolassa 14 päivä ja sieltä minulle varattiin aika ultraan painoarvioon. Sf-mittani on ilmeisesti ollut hieman korkea ja siksi tarkistetaan vauvan koko kun  itsekkin olen tosi lyhyt (153.5cm).  Myös labroja lähettivät ottamaan uudestaan kun viimeksi hemoglobiini oli vain 107.

Vauva on edelleen raivotarjonnassa ja liikkuu hyvin aktiivisesti. Ilmeisesti vielä ei ollut kiinnittynyt, mutta eiköhän senkin kerkeä vielä tekemään. Itsellä unettomat yöt vaivaa todella pahasti ja siksi olen päivisin todella väsynyt. Koitan kuitenkin nukkua mahdollisimman harvoin päiväunet että illalla saisi edes jotenkin ihmistenaikoihin unta.

Asiasta kolmanteen, kävin eilen ottamassa elämäni ekat rakennekynnet. Hoitoalalla kun ei tuo ole ollut mahdollista niin nyt ennen vauvan syntymää päätin kokeilla ja aika luonnollisesti näillä pystyy kaiken tekemään. Itselläni normaalistikkin välillä ollut todella pitkät kynnet ja se on helpottanut totuttelua näihin.

Voitte vaan arvata kumpi on otettu kännykällä ;)

Tänään kävimme myös mieheni kanssa kamera kaupoilla. Ostimme yhdessä Canon EOS 1200D kameran! Olen ihan innoissani ettei enää tarvitse blogissakaan hävetä kännykän kameralaadulla. Hetki varmasti menee ennenkä tuota oppii täysin käyttämään, mutta hiljaa hyvä tulee.

 

Kuvista näkee että olen aloittelija, mutta parempia nuo ovat kuin kännykän kanssa otetut. Olen niiiiin tyytyväinen tuohon extempore ostokseen ettei edes yhtään harmita rahan katoaminen tililtä!:)

viikot täyttyy.

Tänään on laskettuun aikaan enää 5 viikkoa! Aika tuntuu menevän niin hirmuisen nopeasti. Jännittää ajatus että kohta oma pieni käärö onkin jo sylissä.

Tänään tein hiukan sairaalakassia valmiiksi ja tajusin ettei minulla ole mitään aavistusta miten tuollainen pieni ihminen pitää pukea talvella. Luultavasti pitää vielä hiukan lisäillä jotain vaatetusta kassiin mutta ei tahdo olla mitään tarpeeksi pientä välipukujuttua.

Olen myös pohtinut kun tuon haalarin koko on 62, että mahtaako olla liian iso? Pitääkö sitä mennä ostamaan kuitenkin vielä pienempi haalari vai onko se turhaa kun jää niin pian pieneksi?

Ehkä kaiken oppii sitten kantapäänkautta ja pikkuhiljaa. Kyllähän sitä kerkeää ostamaan kaikenlaista vielä vauvan synnyttyäkin.

Rentoa tulevaa viikkoa kaikille!