torstai 14. tammikuuta 2016

Kävelevä kokki.

Peetu aloitti kävely harjoitukset 9kk ikäisenä ja nyt on jo tovin osannut kävellä kunnolla. On hassua katsoa pojan kävelyä, kun toinen on kuitenkin niin pieni vielä. Kohta Peetu on jo 11kk ja nykyään kävellään ja jopa juostaan joka paikkaan. Karhukävelyä ei enää juurikaan mennä ja muutenkin on kivempaa päästä nopeasti. Välillä kompastutaan kun jalkoihin ei vielä tajuta katsoa.



Peetu on myös erittäin kiinnostunut kattiloista ja tykkää laittaa sinne tavaroita ja sekoittaa kauhalla. Kenties pojasta on tulossa seuraava huippukokki! Poika tykkää katsella jos joku kokkaa ja ehkä siksi itsekkin haluaa tehdä samaa. Hän myös syö kauhalla kokkailujansa ja se on kyllä huvittavaa.



Itse en tykkää että kattilat on mukana pojan leikeissä, mutta olen vähän lipsunut kun onhan tuo nyt hellyyttävä kokkaillessaan. Ja Peetu myös voi leikkiä kauankin yksinään jos saa kokkailla kattiloiden kanssa.



Kävely ja kattilat ovat siis tällä hetkellä paras juttu! Kengät jalassa poika ei vielä suostu kävelemään, mutta eiköhän sekin taito löydy jossain vaiheessa. Nopeasti tuo pieni mies kyllä kasvaa ja kehittyy. En ole tajunnut, että mitä kaikkea tuollainen mini-ihminen voikin jo osata ja ymmärtää!

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Huone pojalle.

En ole koskaan ollut mikään kauhean kova sisustamaan. Tai olen halunnut sisustaa, mutten ole osannut. Nyt kun pojalla on oma huone, olen hieman innostunut sitä laittamaan. En juurikaan pidä tapeteista jotka huoneessa on, mutta vuokrakämppää en viitsi sen enempää laittaa. Myös huonekalut ovat olleet kovin tylsiä, mutta onneksi on keksitty dc-fix! Lupasin aikasemmin laittaa kuvia kun huone olisi valmis, ja nyt se alkaa olemaan mieleiseni melko valmis. Tuo sohva on kyllä järkky, mutta saa olla siellä niin kauan kunnes keksitään joku parempi ratkaisu.


Huoneen värit ovat musta, valkoinen ja punainen. Saatiin mattokin onneksi hommattua ennen joulua ja halvallakin vielä. Uskon että tämä huone tulee olemaan mulle ikuisuus projekti, mutta nyt ainakin hetken voin hengähtää ja antaa olla tuolla tavalla. Uusi lelulaatikko pitäisi vielä joskus hommata, mutta sekin saakoon odottaa.







Peetun huone on myös hyvin jouluun sopiva tällä hetkellä. Ja noista perhosista tykkään tosi paljon, vaikkakin ne meinaavat irrota seinästä aina välillä. Mutta söpöjä ne on!

Mitäs mieltä olette? 

torstai 31. joulukuuta 2015

Hyvää uuttavuotta!

Tein vuosi sitten bloggauksen jossa kerroin mitä kaikkea oli vuodestani jäänyt mieleen. Ajattelin tehdä myös tänä vuonna sellaisen, mutta tänään en kyllä kerkeä, joten toivotan teille lukijat nyt vain aivan mahtavaa uutta vuotta! Nauttikaa ja olkaa kiltisti! <3


Ensi vuonna nähdään! <3

maanantai 28. joulukuuta 2015

Miten meni Joulu?

Joulu tuli ja meni. Olen aina pitänyt joulusta, mutta onneksi se silti on vain kerran vuodessa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Minun työpäiväni aikana Mikko oli loihtinut mahtavat jouluruoat kasaan ja siivonnut kämpän. Pakko nostaa hattua, sillä ei varmasti ole ollut helppoa kun samaan aikaan viisi lasta juoksentelee jaloissa. Mikon äiti ja mamma tulivat neljän aikoihin meille ja melkein heti syötiin. Lapset odottivat malttamattomina lahjojen saapumista ja viiden aikoihin paketit tulivatkin lopulta. Oli kyllä ihanaa katsoa lapsia joiden silmät kiilsi innosta, paketteja jakaessa. Kaikki vaikuttivat myös tyytyväisiltä lahjoihinsa ja se on hyvä. Peetukin pääsi avaamaan lahjojaan, vaikkei se lopulta ollutkaan kovinkaan kinnostavaa touhua.




Joulu oli kyllä todella erilainen mihin olin tottunut, mutta todella mukava! Vaikka pieni miinus oli kun Mikon 5 vuotias poika tuli oksennustautiin. Onneksi hänkin oli silti reipas ja ei silloin tällöin oksentelu näyttänyt menoa haittaavan. Ja tällä hetkellä näyttää siltä ettei kukaan muu sitä oksennustautia saanut. Sitä kyllä ihmettelen kovasti, mutta hyvä vaan jos niin on!








Paljon tuli lapsille lahjoja ja myös Mikko ja minä olimme olleet kilttejä, Mikko sai minulta tabletin ja minulle Mikko oli ostanu PS4 konsolin! Olin ihan puulla päähän lyöty kun paketin avasin. En ikinä olisi uskonut, että Mikko sen minulle hommaa. Enimmäkseen pojat sillä pelailivat, mutta nyt olen itsekkin päässyt sitä vähän kokeilemaan. On kyllä ihan huippu!


Seuraavaksi alkaakin uusivuosi ja uudet kujeet! Tämä vuosi oli aivan mahtava ja seuraavasta vuodesta odotan vähintään yhtä hyvää! <3 Hyvää uutta vuotta kaikille! <3

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!


Kiirettä pitää joten tulin vain tänne toivottamaan hyvät joulut kaikille lukijoille <3 Huomenna on aatto ja vielä on lahjoja paketoimatta ja siivoukset kesken. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa kuitenkin alkaa rauhoittumaan. Nyt saa blogi jäädä joulun ajaksi, mutta palaillaan taas joulun jälkeen kuvien kera!

Ihanaa Joulua kaikille <3 

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Ajatuksia töihin paluusta.

Huomenna se koittaa, töihin paluu. Samaan aikaan olen innoissani, peloissani, huolissani, ahdistunut ja iloinen. Olen tänään itkenyt vähän väliä ja miettinyt pääni puhki, että miten huominen sujuu. Menen iltavuoroon ja Mikko jää Peetun kanssa kotiin. On hienoa, että Mikko haluaa jäädä pojan kanssa kotiin, koska se mahdollistaa sen ettei pojan tarvitse mennä vielä päiväkotiin. Silti jotenkin pelkään, että Peetu tuntee olonsa hylätyksi. Ei poika ole kuitenkaan koskaan ollut minusta noin pitkää aikaa erossa.


Se on niin pieni hetki kun lapset ovat pieniä. Haluaisin kokea kaiken uuden mitä poika oppii ja olla mukana katsomassa hänen touhuiluaan. Koulu on kuitenkin suoritettava loppuun ja tarkoitus olisi valmistua ensi keväänä. Ja se että tiedän Peetun olevan hyvässä hoidossa, helpottaa fiilistä paljon. Silti pelottaa ajatus pienestä pojasta joka etsii äitiä ympäri taloa, mutta turhaan. Mikko on kertonut, että poika on minua selkeästi itku silmässä etsinyt välillä, kun en ole ollut kotona. Toivotaan kuitenkin, että kaikki menisi hyvin ja ehkä isoveljen läsnäolo vie Peetun ajatukset muualle.

Mikon yksi pojista on siis meillä nyt viikon verran. Loputkin tulevat kyllä jouluksi. Itsehän olen töissä joulunakin, mutta onneksi aamuvuorossa. Perhe on mulle kyllä kaikki kaikessa ja haluan heidän kanssaan viettää aikaa niin paljon kuin pystyn. Mikon äiti tulee myös meille viettämään joulua ja pojat ovat siitä innoissaan. Minun äitini tulee käymään aatonaattona ja tuo jouluruokia meille joululahjaksi. Kiva nähdä äitiäkin ennen joulua, etenkin kun aattona en häntä näe.


Nukuimme tänään yhdessä päiväunet pitkästä aikaa. Olo oli niin haikea ja en vain halunnut päästää pikkuista silmistäni <3 Tämä on varmasti minulle raskaampaa kuin Peetulle ja toivon munkin ahdistuksen menevän ohi.

Miten teillä vietetään joulua?

torstai 17. joulukuuta 2015

10kk kuulumiset.

Peetu on huomenna jo 10kk! Joulu lähestyy ja pikkumies vaan kasvaa. Tosin kävimme neuvolassa kasvukontrollissa ja siellä todettiin että edelleen kasvaa hitaasti. Huolissaan ei siellä oltu vieläkään, mutta kyllä mua alkaa vähän huolettaa, kun poika on puolenvuoden aikana kasvanut vain reilun kilon. Se on mielestäni todella vähän ja väkisin alkaa pohtimaan, että mitä olen tehnyt väärin. Neuvolasta käskettiin edelleen vain antamaan öljylisää ja sitä hän saakin jo. Toivotaan nytten, että hidas painonnousu johtuisi vain pojan aktiivisuudesta.


Tässä kuussa Peetu on:

- Oppinut kävelemään pieniä matkoja
- Saanut kaksi hammasta lisää
- Alkanut ymmärtämään selkeästi sanojen merkityksiä esim. äiti, iskä, tissi ja heihei
- Ruvennut purkamaan tavaroita pois laatikoista
- Alkanut harjoittelemaan kiipeilemistä
- Ruvennut kunnolla näyttämään, että osaa loukkaantua jos ei saa tehdä mitä haluaa
- Oppinut antamaan kuolaisen pusun

Alan myös uskoa, että Peetu osaa sanoa joitain sanoja. Äitiä hokee välillä ja yksi mikä on selkein on "heihei". Kun Mikko on ollut lähtemässä kotoa niin pojan kanssa ollaan vilkutettu hänelle eteisessä. Mikko ja minä toistetaan aina silloin tuota "heihei" lausahdusta. Kolme kertaa poika on selkeästi sanonut "heieiii"! Jotenkin aika siistiä että pojan ensimmäisiin sanoihin kuuluu kaksiosainen sana, vaikkakin on aika helppo lausahdus.




Peetulla on nyt jo neljä hammasta. Kaksi alhaalla ja kaksi ylhäällä. Ehkä siksi poika on ollut hiukan kärttyisämpi nyt jonkin aikaa, jos vaikka hampaat vaivaa. Hampaitten tulo on kyllä siinä mielessä hyvä, että minun ei tarvitse niin paljoa pelätä ruokailuissa. Mitä enemmän hampaita, sitä paremmin saa pureskeltua ruuan pieneksi.




Peetu sai joululahjaksi kummeiltaan kirjan (joo avattiin lahja vähän ajoissa). Peetu rakastui oitis tähän lahjaan ja kirja on ollutkin kovassa käytössä. Kirjassa on kosketeltavia pintoja, joista Peetu tykkää erityisesti. Yksi lemppari "lelu" on kuitenkin imuri. Se on kiva kiipeilyteline ja sitä on kiva työnnellä joka paikkaan. Jos imurin laittaa päälle, niin silloin Peetu kiitää äidin syliin turvaan. Ei hän kuitenkaan itke, mutta selkeästi imurin kova ääni jännittää hieman. Silti jos minä imuroin, niin poika konttaa perässä, pitäen hyvää turvaväliä.


Peetu on kyllä ihana pieni persoona! Ihmeellistä ajatella miten niin pienestä, on kasvanut jo jotain noin suurta ja rakasta <3 

9kk kuulumiset löydät täältä.