kun et unta saa.

Joka päivä väsyttää, mutta joka yö väsymys on pois. Ja jos vahingossa yöllä sattuu väsyttämään niin uni ei tule kipujen vuoksi. Nukun neljn tyynyn kanssa itseäni eri puolilta tukien. Yksi tyyny jalkojen välissä, toinen selän takana, kolmas pään alla ja neljäs vatsan alla tai käsien välissä. Ja hetkenaikaa kun siinä kyljelläni olen maannut alkaa lonkkaa särkeä ja joudun vaihtamaan kylkeä. Selällään en saa kunnolla happea kun vauva painaa silloin keuhkot ahtaaksi.

"Nauti raskaudesta niin kauan kuin sitä vielä kestää, kohta vauva tulee valvottamaan öisin". Kumpi mahtaakaan olla parempi tapa herätä yöllä? Järkyttävät kivut ja hirveä vessahätä vai oman lapsen nälkäinen itku? Minun kohdallani se ei ole vaikea valinta.

Onhan raskaudessa ollut paljon kaikkea hyvääkin, mutta rehellisesti sanottuna olen niin poikki ja loppu näiden kipujen kanssa että toivon synnytyksen alkavan mahdollisimman pian. Minun tuurillani tosin menee homma varmasti parilla viikolla yliaikaiseksi. Noh onneksi ei ole enää paljoa raskautta jäljellä ja kohta saa sen pääpalkinnon syliin.

Tämä pallero lopettaa nyt sen valittamisen ja rentoutuu television ääreen. :)