millainen äiti?

Kun sain tietää olevani raskaana ja että minusta tulisi äiti, oli minulla päässäni valmiina ajatukset miten lapseni kasvatan. Olin varma, että pysyn päätöksissäni ja en kadu mitään mihin ryhdyn. Sanoin kaikille että tiedän kyllä, että vasta kun itse kokee niin tietää millä tavalla toimii. Mutta en siltikään kunnolla uskonut siihen vaan olin vakaasti päättänyt mitä tuleman pitää ja uskoin kaiken sujuvan ongelmitta. Ja jos ongelmia tulisi niin oli minulla ratkaisut niihinkin.

Millainen äiti minusta piti tulla:

Perhepeti
Siis tuo on EHDOTON nounou! Minä en ole ikinä nukkunut äitini kanssa joten miksi minun lapseni ei myös nukkuisi omassa sängyssään. Siitä on kuulemani mukaan myös niin mahdottoman vaikea totuttaa lapsi omaan sänkyyn nukkumaan joten minun lapseni nukkuu heti omassa sängyssään.

Tutti ja sen käyttö
Minun lapseni ei syö tuttia. Eihän siitä ole mitään hyötyäkään? Miksi väkisin antaa lapselle kuminpala jauhettavaksi kun hyvin pärjää ilmankin? Ja sitä paitsi tutista vierottaminen on vähintään yhtä hankalaa kuin perhepedistäkin.

En huuda
Äitini ei ole koskaan huutanut minulle enkä minä hänelle. En pidä huutamisesta ja en koe että siitä olisi mitään hyötyä. Joten miksi huutaisin lapselleni?


Leikin ja huomioin
Olen lapsen vierellä koko ajan ja leikin ja huomioin. Lapsi tarvitsee paljon rakkautta ja leikkikaverin. Kyllä mulla nyt äitinä on aikaa ja tahtoa istua vauvan vieressä aina kun vauva on hereillä.

Imetän max puoli vuotta
Helppoa kun on maito mukana, mutta onhan puolta vuotta vanhempi jo iso imetettäväksi. Imetyksenkin voi lopettaa kun vaan lakkaa imettämästä! Peace of cake! Pullo on keksitty.

Millainen äiti minusta on tullut:

Perhepeti
Ekat kuukaudet vauva nukkui omassa sängyssään ja otin hänet viereen vasta noin kuuden aikaan aamulla. Sitten alkoikin neljän kuukauden hulinointi ja herättiinkin se 10 krt yössä. Ei ollutkaan enää itsestään selvää että poika nukkuu omassa sängyssään. Oman jaksamisen vuoksi otin pojan aluksi vierelle kolmen, sitten kahden ja lopulta yhden aikaan. Ja nyt ollaankin melkeen pari viikkoa nukuttu koko yö perhepedissä. Ja ei siksi että on pakko, vaan siksi että tuhiseva poika vieressä on ihana <3

Tutti ja sen käyttö
Oi voi kumpa poika huolisi tutun edes öisin, mutta ei niin ei. Ei ole tuttiin oppinut vaan äidin tissi on se kivempi tutti josta ei luovuta!

En huuda
Tässä olen edelleen samaa mieltä ja pojalleni en huuda. Tosin katsotaan pari vuotta eteenpäin että saanko syödä sanani silloin kun pahin uhma iskee:)

Leikin ja huomioin
Rakkautta ja huomiota poika saa kyllä paljon, mutta usein huomaan miten hän yksinään viihdyttää itseään leikkimatolla ja minä istun koneella. Huono omatunto siitä tulee, mutta niin kauan kun poika itsekseen viihtyy niin minusta se on vaan hyvä kun ajattelee tulevaisuuteen. Ei aina äitikään kerkeä leikkimään.

Imetän max puoli vuotta
Hahahah! Joo niimpä niin. Imetän sen aikaa kun imetän, se ei ole tällä hetkellä minusta kiinni. Poika ei huoli pulloa eikä tuttia joten ei siinä auta muu kuin imettää. Nokkamukista tykkää juoda mutta yleensä sylkee kaiken pois ja pelleilee vaan. Ja jos totta puhutaan niin hiukan haikealta tuntuu ajatus siitä kun joskus joutuu imetyksen lopettamaan.

Millainen äiti haluan olla:

Minä aion rakastaa lastani ehdoitta. Aion olla lapseni tukena asiassa kuin asiassa ja pitää huolen että hän uskaltaa tulla aina kotiin vaikka olisi tapahtunut mitä. Haluan että lapseni luottaa minuun ja ei pelkää. Haluan että hän voi ylpeänä esitellä kavereilleen, että tuossa on minun äiti. Haluan olla paras äiti lapselleni ja niin aion ollakkin!

Voin siis kertoa ettei kaikki mene ihan niinkuin elokuvissa. Suunnittelu on melko turhaa ja joka päivä opin jotain uutta itsessäni. Luotan kuitenkin että minä onnistun äitinä olemisessa ja aion siinä asiassa parhaani! En välitä vaikka kaikki ei menisi juuri niinkun suunnittelin vaan nautin tästä ja nyt. Olenhan kuitenkin vain ÄITI <3