En ole ikinä ollut syksyn ystävä. Vihaan kylmää, märkää ja pimeää. Nyt kuitenkin olen alkanut nauttimaan kynttilän valosta kotona ja ulkona kirpeästä kauniista ilmasta. Toistaiseksi tämä syksy onkin ollut aurinkoinen ja kaunis. Ehkä taas muistuu syksyn hirveys mieleen kun vettä alkaa satamaan ja joka paikassa on kuraa. Toivotaan kuitenkin että tämä syksy jatkuisi näin kauniina, niin ehkä minustakin tulee syksy ihminen.
Peetu tykkää myös edelleen ulkoilla, mutta paksummat vaatteet hankaloittavat liikkumista ja siksi tuleekin kiukku herkemmin. Mutta vaunuissa viihtyy hyvin tuntejakin hereillä.
Syksy on tunnelmallinen vuoden aika. En ole ennen lasta tajunnut sen kauneutta, vaan aina kirosin kesän loppumista, sekä liian hitaasti tulevaa talvea. Nyt osaan nauttia ja se on aivan mahtavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti